Apteekkien näytön paikka
14.4.2016
Kun reseptilääke vapautuu itsehoitoon, tärkeintä on varmistaa, että asiakkaat käyttävät lääkettä oikein ja turvallisesti.
Tampereen Koivu Apteekin apteekkari Reija Yrjölä ei voi peitellä innostustaan. Apteekkiin on juuri saapunut kaksi uutta lisäneuvontaa vaativaa itsehoitolääkettä, kipulääke Pronaxen ja migreenin kohtauslääke Sumatriptan Teva.
Näitä lääkkeitä voidaan toimittaa asiakkaalle, kun farmaseutti tai proviisori on ensin varmistanut, että lääke soveltuu käyttäjälle. Aiemmin kyseisiä lääkkeitä sai vain lääkärin määräyksellä.
Yrjölän mielestä apteekeilla on nyt näytön paikka.
‒ Meidän ammattitaitoomme kuuluu varmistaa, että lisäneuvontaa vaativa lääke soveltuu käyttäjälle ja hän osaa käyttää sitä oikein. On tärkeää, että hoidamme tämän tehtävän hyvin, hän painottaa.
Kun reseptilääke vapautuu itsehoitoon, apteekin tehtävänä on luotettavan ja asiantuntevan neuvonnan antaminen. Tämä korostaa apteekin ammatillista roolia: vastaavaa neuvontaa ei saa esimerkiksi päivittäistavarakaupoista.
Yrjölä itse toivoisi lisää lääkkeitä apteekkien itsehoitovalikoimaan. Monet tavalliset, toistuvat vaivat kuormittavat valtavasti perusterveydenhuoltoa. Lääkärien aikaa säästyisi tähdellisempiin tehtäviin, kun apteekin ammattilainen arvioisi, hoituuko vaiva itsehoidolla vai tarvitaanko käyntiä lääkärin vastaanotolla.
Eniten lääkkeen siirtymisestä itsehoitoon hyötyy kuitenkin asiakas, joka saa tarvitsemansa lääkkeen entistä helpommin ja nopeammin.
‒ Asiakas saa nopeasti avun vaivaan, joka saattaa pitkittyessään aiheuttaa esimerkiksi sairauspoissaoloja, Yrjölä huomauttaa.
Pallo on nyt lääkealan toimijoilla
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea julkaisi tammikuussa 2015 Kansallisen itsehoitolääkeohjelman. Myyntilupayksikön päällikkö Marjo-Riitta Helle kiteyttää sen ydinviestin näin:
‒ Parhaimmillaan itsehoitolääkkeillä voidaan parantaa merkittävästi lääkehoidon saatavuutta. Toisaalta lähtökohtana on turvallinen itsehoitolääkintä, jota koko lääkealan tulisi yhdessä kehittää.
Pallo on nyt Helteen mukaan heitetty lääkealan toimijoille. Fimean tehtävänä on toimia yhteistyön koordinoijana.
‒ Apteekit ovat jo ryhtyneet kehittämään ammattirooliaan turvallisen lääkinnän varmistamiseksi. Myös lääkeinformaation kehittämistyö on käynnistynyt alalla hyvin, hän kiittelee.
Helteen mukaan Suomessa ei ole erityistä tarvetta lisätä itsehoitolääkkeiden määrää. Eurooppalaisessa vertailussa niiden määrä on täällä hyvää keskitasoa ja laajempi kuin muissa Pohjoismaissa.
Hän uskoo silti, että lisäneuvontavaatimusta käyttäen voitaisiin helpottaa joidenkin toistuvien vaivojen hoidon saatavuutta. Apteekin lisäneuvonnalla voitaisiin varmistaa, että näitä lääkkeitä käytetään oikein ja turvallisesti myös itsehoidossa.
‒ Kun reseptilääke siirtyy itsehoidon puolelle, potilaan oma vastuu hoidostaan kasvaa merkittävästi. Siihen tarvitaan ammattiapteekin vastuullinen tuki, ja myös lääkeyrityksiltä odotetaan entistä parempaa lääkeinformaatiota, hän kuvailee.
Helle korostaa, että itsehoitolääke on edelleen lääke. Siihen tulee suhtautua samalla varovaisuudella ja ymmärryksellä kuin reseptilääkkeisiin.
Itsehoitolääkkeiden myynti kasvaa
Itsehoitolääkkeiden myynti on kasvanut 2000-luvulla vajaat 50 prosenttia. Tukkumyynti oli vuonna 2000 noin 155 miljoonaa euroa ja vuonna 2013 noin 228 miljoonaa euroa.
Fimean vuonna 2013 tekemän väestötutkimuksen mukaan puolet kyselyyn vastanneista oli käyttänyt itsehoitolääkkeitä kuluneen viikon aikana ja joka kymmenes käyttää niitä päivittäin.
Lähde: Kansallinen itsehoitolääkeohjelma
Teksti: Virpi Ekholm
Kuvat: Ollipekka Latvala
