Biopankki- ja geenitutkimustieto ovat Suomen aarteet
10.3.2016
Kansainväliset lääkeyhtiöt kaipaavat Suomelta yhden luukun taktiikalla toimivaa keskitettyä biopankkia ja kansallista geenitietokeskusta. Mahdollisuus yhdistää biopankkidataa potilastietojärjestelmiin ja geenitietoon voi tehdä Suomesta maailmanluokan tutkimuskeskittymän.
Uuden lääkkeen kehittäminen maksaa yli 1,5 miljardia euroa ja kestää 9–14 vuotta. Riski on iso, sillä vain yksi lääkeaihio yli 10 000:sta päätyy lääkkeeksi. Mutta biopankkien ja geenitutkimuksen avulla voidaan tehostaa lääkekehitystä ja kehittää parempia hoitomuotoja.
– Biopankki- ja geenitutkimustieto ovat Suomen aarteet kansainvälisellä tasolla, ja biopankkidatan yhdistäminen potilastietojärjestelmiin on ainutlaatuista maailmassa. Jos teemme yhteistyötä ja saamme kansallisen genomistrategian kuntoon, Suomella on mahdollisuus tulla todella tärkeäksi toimijaksi tällä alalla. Meidän aikaikkunamme saavuttaa todellisen edelläkävijän asema on seuraavat viisi vuotta, sanoo lääkeyhtiö MSD:n toimitusjohtaja Ilpo Tolonen.
– MSD investoi Suomessa tehtäviin lääketutkimuksiin noin 10 miljoonaa euroa vuosittain, mutta potentiaalimme investoida Suomessa biopankkien kanssa tehtäviin tutkimuksiin on monta kertaa suurempi.
MSD on mukana laajassa kansainvälisessä geenitutkimushankkeessa, joka perustuu suomalaisen THL Biopankin näytekokoelmiin. Viime vuoden kesäkuussa käynnistyneeseen hankkeeseen osallistuvat myös lääkeyhtiöt Pfizer, Biogen ja Eisai sekä Suomen molekyylilääketieteen instituutti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Harvardin yliopiston sekä MIT:n Broad Institute. Geneettiset analyysit tehdään Broad Institutessa, ja niiden tiedot yhdistetään Suomessa terveystietoihin.
Haussa yhden luukun taktiikka
– Emme kuitenkaan voi tehdä yhteistyötä kaikkien Suomen yhdeksän biopankin kanssa. Tarvitsemme yhden ainoan Biobank Finlandin, jonne voi osoittaa tutkimusprojektit ja -aiheet. Siellä pitää olla keskitetysti tietoa siitä, mitä Suomi voi tarjota ja miten potilaita on hoidettu eri puolilla Suomea. Geenitiedotkin pitää saada yhteen paikkaan, Tolonen sanoo.
Yhden luukun periaatetta peräänkuuluttaa myös lääkeyhtiö Bayer.
– Toiveemme on saumaton yhteistyö eri suomalaisten biopankkien välillä. Sama koskee kansalliseen genomistrategiaan sisältyvää ajatusta keskitetystä genomikeskuksesta. Toivottavasti mahdollinen Biobank Finland ja kansallinen genomikeskus toteutettaisiin nopeasti. Se osoittaisi, että me suomalaiset osaamme toimia yhdessä, ja edistäisi Suomen houkuttelevuutta kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä, sanoo Bayerin kansainvälisestä lääketutkimustoiminnasta vastaava Tarja Jalava.
Lääkeyhtiö Roche on samoilla linjoilla.
– Meidänkin mielestämme olisi hyvä, jos tutkimusprojektien aloittaminen onnistuisi yhdeltä luukulta. Sairaaloilla tulisi olla selkeät kontaktihenkilöt, ja byrokratiaa tulisi vähentää, sanoo Rochen Suomessa toimivan kliinisen lääketutkimusyksikön vetäjä Saija Ylä-Viteli.
Lääketutkimusten määrä kasvuun
Lääkeyritykset investoivat Suomessa tehtävään tutkimukseen ja tuotekehitykseen vuosittain noin 250 miljoonaa euroa. Kliinisten lääketutkimusten määrä Suomessa väheni usean vuoden ajan, mutta kääntyi viime vuonna 44 prosentin kasvuun edellisvuoteen verrattuna. Mistä käänne johtuu?
– Suomessa on tapahtunut asennemuutos lääketeollisuutta kohtaan: meidät nähdään nyt merkittävänä kasvualana ja investoijana. Terveydenhuollon kasvustrategian julkaiseminen vuonna 2014 antoi hyvin positiivisen viestin kansainvälisille lääkeyhtiöille. Olemme voineet kertoa amerikkalaiselle pääyhtiöllemme, että Suomessa arvostetaan innovaatioita ja tutkimusta. MSD:n tärkeimmät kriteerit sille, minne sijoitamme lääketutkimukset, ovat laatu ja nopeus, Ilpo Tolonen kertoo.
– Suomessa on oikeasti hyvää tutkimusta ja osaavia tutkimuskeskuksia, Saija Ylä-Viteli toteaa.
– Lääketutkimusten määrän kasvua selittää myös suomalaisten tutkijoiden sitoutuneisuus sekä se, että potilaat tulevat tutkimuksiin mielellään eivätkä lopeta niitä kesken, kertoo Rochen lääketieteellinen johtaja Anssi Linnankivi.
Yksilöllinen terveydenhuolto on tämän hetken trendi. Linnankiven mukaan suureen osaan Rochen Suomessa tutkimista lääkkeistä liittyy biomarkkeri, jonka avulla voidaan tunnistaa ne potilaat, jotka hyötyvät tietystä hoidosta.
Kilpailua tutkimuksista
Globaalissa maailmassa isojen lääkeyhtiöiden eri maaorganisaatiot kilpailevat keskenään lääketutkimuksista.
– Suomessa on halua tehdä varhaisen vaiheen kliinisiä tutkimuksia, mutta kilpailu maiden välillä on kovaa, ja meidän täytyy tehdä lujasti töitä saadaksemme tutkimuksia Suomeen, Saija Ylä-Viteli sanoo.
Teksti: Leena Koskenlaakso
