Koneellinen annosjakelu tuo miljoonasäästöt
10.3.2016
Koneellinen annosjakelu on turvallista ja säästää rahaa. Ruotsissa sairaalat ovat enenevissä määrin kiinnostuneet palvelusta. Suomessa annosjakelu ei ole vielä yhtä laajaa, ja kasvua jarruttaa muun muassa epäselvä maksumies.
Suomessa koneellisen annosjakelun piirissä on vasta vajaat 40 000 asiakasta. Ruotsissa asiakkaita on noin 200 000 ja annosjakelufirmoja neljä. Yksi niistä on Svensk Dos, jonka Oriola-KD osti alkuvuonna. Vaikka asiakkaita on Ruotsissa huomattavasti enemmän, myös kasvun varaa löytyy.
– Ruotsissa väestö ikääntyy nopeasti, ja ihmiset elävät yhä vanhemmiksi. Monilla ikääntyvillä on aktiivinen elämä, ja he arvostavat annosjakelun turvallisuutta ja yksinkertaisuutta, Svensk Dosin toimitusjohtaja Stefan Krisch sanoo.
Myös Suomessa isot ikäluokat ovat mahdollisia tulevia asiakkaita. Ruotsissa kehitystä saattaa puolestaan vauhdittaa lääkkeiden hinnat, jotka ovat laskeneet apteekkimonopolin lakkauttamisen jälkeen. Monilla maakäräjillä on vielä käytössään samansuuruinen budjetti kuin ennen hintojen laskua.
– Tämä tarkoittaa, että samalla summalla annosjakelu saadaan useammalle ihmiselle. Meillä on myös suuri pula sairaanhoitajista. Annosjakelun ansioista he voivat keskittyä lääkkeiden jakamisen sijasta potilaisiin, Krisch sanoo.
Krisch näkee ainoastaan hyötyjä koneellisessa annosjakelussa.
– Potilaan elämänlaatu paranee. Lääkkeet käydään läpi helpommin ja turvallisemmin kuin aikaisemmin, ja potilas voi aina luottaa siihen, että hän saa oikeat lääkkeet, Krisch sanoo.
Myös yhteiskunta hyötyy koneellisesta annosjakelusta. Lääkkeitä menee vähemmän hukkaan, ja lääkkeiden hintakin pysyy alempana.
Suuri kasvupotentiaali
Krisch näkee annosjakelulle mahdollisuuksia monessa eri suunnassa. Muun muassa sairaalat ovat jatkuvasti kasvava asiakasryhmä.
– Kun sairaalasta tulee lääketilaus aamupäivällä, lääkkeet toimitetaan iltapäivällä, ja potilas voi ottaa ensimmäisen annoksen illalla. Sairaaloihin lääkkeitä toimitetaan aina päivä kerrallaan, jottei niitä menisi hukkaan, kun lääkitystä vaihdetaan, Krisch kertoo.
Myös yksityiset asiakkaat voivat tulevaisuudessa kuulua koneellisen annosjakelun piiriin Ruotsissa.
– Tämän toteuttaminen vaatii kuitenkin viranomaisten kehittämiä kansallisia tietokantoja, joihin potilaan kaikki tiedot tallennetaan. On tärkeää, että annosjakelulla on tiedossa potilaan kaikki lääkitykset, jotta päällekkäisyyksiltä vältytään. Potilaan yksityisyyden suoja ja turvallisuus pitää aina huomioida, Krisch sanoo.
Suomessa yksityishenkilöt voivat jo tulla palvelun piiriin, mutta muuten kehitys kulkee osittain vastakkaiseen suuntaan kuin Ruotsissa. Meillä jotkut kunnat ovat siirtyneet koneellisesta annosjakelusta takaisin manuaaliseen jakeluun.
Suurin ero Suomen ja Ruotsin välillä ‒ asiakasmäärien lisäksi ‒ on koneellisen annosjakelun maksaja. Ruotsissa potilas maksaa itse enintään 2200 kruunua vuodessa lääkkeistä, jotka kuuluvut Ruotsin lääke-edun piiriin. Maakäräjät vastaa summan ylittävistä lääkekuluista. Suomessa maksajan rooli on epäselvä ja potilaat ovat eriarvoisessa asemassa, kun yksi kunta korvaa palvelun potilaalle, toinen ei.
Teksti: Michaela von Kügelgen
