Digitalisaatio mullistaa terveydenhuollon

Terveydenhuolto uudistuu lähivuosina merkittävästi. Digitalisaation myötä palveluiden loppukäyttäjän rooli vahvistuu.

Vielä muutama vuosi sitten sähköiset palvelut rajoittuivat lähinnä ajanvarauksiin. Nyt kansalainen saa sähköisesti sekä diagnoosin että terveysneuvontaa. Muutos vaatii uutta ajattelua hoitohenkilökunnalta, sillä asiakas on nyt yhteistyökumppani hoidon suunnittelussa.

Lisää läpinäkyvyyttä ja mitattavuutta

Sote-uudistus nojaa vahvasti digitalisaatioon. Asiakas saa maakunnallisen järjestelmän toteuduttua palvelun yhdestä numerosta tai chatista koko maakunnan alueella. Vastaajana on terveydenhuollon ammattilainen, joka miettii, mitä tarvitaan ja mistä. Arviolta 80–85 prosenttia yhteydenottajista saa avun ensi kontaktilla puhelimitse tai chatin kautta.

Sote-uudistuksessa syntyvät myös arviointimenetelmät ja mittarit, joiden perusteella kuntalaisia arvioidaan samoin periaattein asuinkunnasta riippumatta. Kun asiakas on niiden perusteella oikeutettu esimerkiksi kotihoitoon, hän saa valita sopivimman kunnassa tarjolla olevista palveluntuottajista oman terveysbudjettinsa puitteissa.

Digitalisaation myötä terveyspalveluiden laatuun saadaan lisää läpinäkyvyyttä. Esimerkiksi hämeenlinnalaisen Flowmedik Oy:n luoma eSairaala-palvelu kerää käyttäjiltä kokemuksia ja arvioita terveyspalveluista. Vertailutietoja kerätään viranomaislähteistä sekä asiakkailta ja terveydenhuollon ammattilaisilta. Mittareiden kirjo on laaja asiakkaiden ja ammattilaisten arvioista potilasvahinkojen määrään. Palvelu kertoo myös, miten iso prosenttiosuus potilaista pääsee lääkäriin kolmen päivän sisällä.

Potilastiedot yhteen paikkaan

Keskitetty potilastiedon arkisto yhdistää tietomme valtakunnallisesti eri hoitoyksiköiden käyttöön. Julkinen terveydenhuolto kokoaa jo kattavasti ja tietoturvallisesti reseptit, diagnoosit ja tutkimustulokset potilastiedon arkistoon. Yksityiset terveyspalvelujen tarjoajat ovat liittymässä mukaan. Nyt arkistoa täydentävät omilla tiedoillaan 94 yksityistä alan toimijaa.

Terveydenhuollon ammattilaisten e-terveyspalvelujen välineistöä ovat esimerkiksi sähköinen potilaskertomus, laboratorion ja kuvantamisen tietojärjestelmät, potilaan aikaisempien terveystietojen välittäminen tietoverkossa, sähköinen lähete-palaute ja sähköinen resepti.

Potilastiedon arkiston kautta potilastiedot ovat käytettävissä, hakipa kansalainen apua missä päin maata tahansa. Arkiston ansiosta hoidossa voidaan hyödyntää aikaisempia tutkimustuloksia ja välttää päällekkäisiä hoitotoimia.

Omakanta kansalaiselle

Potilastietojen arkisto avaa kansalaisille tilaisuuden tarkastella omia potilastietojaan. Omakanta-palveluun pääsee kirjautumaan kanta.fi-sivustolta. Omakannasta löytyvät myös sähköiset lääkemääräykset, jotka on mahdollista myös uusia sivuston kautta.

Omakannassa voi tutustua hoitohenkilökunnan laatimiin lausuntoihin sekä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksiin. Omakannassa voi myös hallita omien terveystietojen luovutukseen liittyviä suostumuksia ja kieltoja.

Jokainen voi kirjata elinluovutustahdon sekä hoitotahdon, mutta tahdonilmaisu on käytössä vasta yksittäisissä terveydenhuollon yksiköissä. Se tallentuu kuitenkin etukäteen potilastiedon arkistoon, josta sen voi halutessaan tulostaa.

Yksilöllistä digitaalista palvelua

Hämeenlinnassa käytössä oleva täysin uudenlainen sähköinen palvelu osallistaa käyttäjän. Kokonaispalvelu leviää vauhdilla muillekin paikkakunnille. Minunterveyteni.fi on sähköinen asiointikanava, joka pystyy yksilölliseen oirearviointiin ja suositukseen jatkotoimista.

Kun asiakas arvelee sairastuneensa, hän kirjautuu mobiilivarmenteella tai pankkitunnuksillaan palveluun. Palvelu tekee älykkäitä oirearviointeja mm. seuraavista: nielu- ja kurkkuoireet, virtsatieinfektio-oireet, selkäkipuoireet, yskäoireet, peräaukon seudun oireet, päänsärkyoireet.

Järjestelmä hakee potilastietojärjestelmästä potilaskertomuksen, lääkityksen, laboratoriotutkimukset sekä asiakkaan itse järjestelmään tallentamat tiedot. Se yhdistää aineiston luotettavaan, Duodecimin hallinnoimaan lääketieteelliseen tietoon.

Tiedonkeruuta täydentää kysely, joka tekee sähköisesti samat kysymykset kuin sairaanhoitajakin kysyisi. Lopputuloksena järjestelmä antaa suosituksen jatkopolusta. Käyttäjä lähettää yhteenvedon terveysasemalle, jossa terveydenhuollon ammattilaiset ja tarpeen vaatiessa lääkäri katsovat sen, ja asiakas pääsee nopeasti eteenpäin hoidon piiriin.

Palveluvalikoimassa ovat myös PEF-, verensokeri- ja verenpaine-etämittaukset. Asiakkaat saavat käyttöönsä etämittarin sekä siihen sisältyvän puhelinsovelluksen.

Vastaanotolle etänä

Minunterveyteni.fi:ssä aloitettiin kesällä 2016 videovastaanottopilotti, jossa on kokeiltu erilaisia etävastaanottoja sekä suoraan asiakkaan kotoa että sairaanhoitajan vastaanotolta lääkärin tai muun asiantuntijan vastaanotolle.

Etälääkäripalveluja on sinänsä ollut tarjolla jo muutaman vuosikymmenen, mutta niiden käyttö on vielä vähäistä. Kiinnostusta on kuitenkin lisännyt kela-korvausten ulottaminen mobiilina annettaviin sairaanhoitopalveluihin. Palveluvalikoimaan kuuluvat nykyisin myös ajantasaiset chat-palvelut lääkärin ja asiakkaan välillä.

Hämeenlinnassa on päästy kokoamaan asiakkaiden kokemuksia etämittauksesta. Lähes 90 prosenttia kertoo, että mittausohjelman käyttö sujui erittäin hyvin ja he voivat suositella menetelmää muillekin. Ikäihmiset ovat myös innostuneet neuvomaan toisiaan. Uusi teknologia ei avaudu kaikille käyttäjille pelkin ohjein, vaan tarvitaan ohjausta käytännön tilanteissa, kädestä pitäen.

Tekoäly mullistaa terveydenhoidon

Projektijohtaja Tuula Tiihonen Sitrasta näkee terveydenhuollon siirtyvän yksilölliseen palveluun. Tekoäly tuo laskentakapasiteettia ja kyvyn kohdentaa ihmiselle juuri sellaisia palveluja, joita hänen terveytensä kaipaa.

Tiihosen johtama projekti Ihminen edellä tukee jo nimellään hänen näkemystään. Hän tuntee hyvin Hämeenlinnan pilotin, jota hän ollut kehittämässä kolme vuotta.

– Nyt tuo Hämeenlinnan pilotti on toimiva palvelu. Se on hyvää vauhtia siirtymässä muillekin paikkakunnille ODA-hankkeen kautta.

ODA – omahoidon digitaaliset arvopalvelut – on hallituksen digitalisaation kärkihankkeista ensimmäinen, joka sai rahoitusta.

– Asiakkaiden kontaktien määrää terveyskeskukseen on Hämeenlinnassa pystytty kasvattamaan vuosittain, vaikka henkilöstöresurssit ovat pysyneet ennallaan. Vastaanottokäyntien määrä on vähentynyt, mutta asiakaskontakteja on ollut selvästi enemmän. Asiakkaita palvellaan paremmin, mutta uudenlaisin kontaktein.

Sähköisen omahoidon ansiosta pieniä vaivoja voi hoitaa kotoa.

– Säästämme sekä terveydenhuollon asiakkaan että ammattilaisten aikaa ja yhteiskunnan kustannuksia. ODA-palvelukokonaisuuden valtakunnallisen käyttöönoton on laskettu säästävän 17 euroa kansalaista kohti.

Suomessa on juuri aloittanut viisi valinnanvapauskokeilualuetta, joissa yksityiset palveluntuottajat voivat tulla mukaan tuottamaan perusterveydenhuollon palveluja. Erityisesti uudet start up -yritykset ovat Tiihosen mukaan valmiita miettimään, miten ne voivat tehdä palvelun fiksummin, ketterämmin ja kumppanuusmalleja hyödyntäen.

Teksti: Marita Kokko
Kuva: Istockphoto