Tapahtuuko tekoälyn läpimurto lääkealalla vuonna 2024?

Miltä digitaaliset trendit näyttävät vuonna 2024? Yksi itsestään selvä merkittävä muutos on generatiivisen tekoälyn esiinmarssi. Lääkealan näkökulmasta seuraavat kaksi trendiä ovat hyvin merkityksellisiä ja luovat uusia mahdollisuuksia: data, analytiikka ja tekoäly laajassa mittakaavassa sekä suoraan toimialaan liittyvä tekoäly terveydenhuollossa. Kuten muillakin toimialoilla, tekoälyn mahdollisuudet liittyvät tehokkuuden, tarkkuuden ja automaation lisäämiseen. Lääkeala on dataintensiivinen, joten tiedonkeruun prosessien virtaviivaistaminen ja paremmat analyysityökalut tukevat päätöksentekoa – esimerkiksi uusien lääkekandidaattien tunnistamiseksi – ja voivat nopeuttaa tuotekehitystä.

Länsimaisissa yhteiskunnissa terveydenhuollon avainkysymyksiä on kasvavan ikääntyneen väestön luoma paine ja kuinka rajallisilla resursseilla varmistetaan potilas- ja lääketurvallisuus suuremmalle määrälle potilaita. Datan, tekoälyn ja digitalisaation avulla voidaan vähentää kustannuksia, mutta myös lisätä kohdentamista yksilöllistetyllä terveydenhoidolla, jossa hoitovaihtoehdot ja -suositukset perustuvat data-analyyseihin ja parhaaseen kustannusvaikuttavuuteen. Kustannustehokkuuden näkökulmasta lääkeyritykset voivat hyötyä lisääntyvästä automaatiosta useilla eri tavoilla, alkaen laboratorioautomatiikan lyhentämästä rutiinitehtävien vaatimasta ajasta aina automaattiseen raportointiin entistä tiukempien lakisääteisten vaatimusten täyttämiseksi. Toisaalta haasteita voivat aiheuttaa vaikeasti automatisoitavat perinteiset tietojärjestelmät, jotka hidastavat tekoälyyn pohjautuvien työkalujen täysimittaista käyttöönottoa.

Edellä mainittujen lisäksi lääkealaa koskettaa kolme muuta trendiä: kyberturvallisuuteen liittyvät huolenaiheet, vaikutus työhön ja työllistymiseen sekä digitalisaatioon kohdistuva viranomaissääntely. Näillä trendeillä on kaksitahoinen luonne, sillä ne liittyvät enemmän mahdollisiin riskeihin ja haasteisiin. Ensiksi, kyberturvallisuuteen liittyvät huolet koskevat kaikkia toimialoja, mutta ovat erityisen merkittäviä terveydenhuollon arvoketjussa, jossa käsitellään esimerkiksi sensitiivistä terveystietoa. Toiseksi, tekoäly muuttaa työtä merkittävällä tavalla ja digitalisaation hyödyntämiseksi organisaatiot tarvitsevat työntekijöitä, jotka pystyvät sopeutumaan ja käyttämään uutta teknologiaa tuottavuuden lisäämiseksi. Kolmanneksi, tekoälyyn liittyy monia ratkaisemattomia eettisiä kysymyksiä, ja hallitukset ja viranomaiset todennäköisesti ainakin pyrkivät valvomaan sitä. Euroopan lääkevirasto EMA on esimerkiksi aloittanut strategian laatimisen tekoälyn hyötyjen maksimoimiseksi ja riskien minimoimiseksi.

Lääkealan palveluntarjoajana tutkimme Oriolassa uusien teknologioiden mahdollisuuksia eri tasoilla. Lääkejakelussa digitalisaatio mahdollistaa toimitusketjun tehokkuuden parantamisen ja optimoinnin. Käyttämällä tehokkaasti dataa ja analytiikkaa voimme tarjota asiakkaillemme syvää asiantuntemusta ja tietoa tukemaan heidän päätöksentekoaan. Esimerkiksi kaupallinen dataratkaisumme Oriola Insights antaa jo lääkeyrityksille pääsyn useisiin raportteihin, jotka yhdistävät terveydenhuollon dataa eri lähteistä Suomen markkinoilla. Toinen hyvä esimerkki on lääketurva, jossa tekoälyyn perustuvat työkalut voivat auttaa automatisoimaan haittatapahtumien havaitsemista erilaisista tietolähteistä, missä tehtävässä asiantuntijamme auttavat lääkeyrityksiä.

Jää nähtäväksi, miten nämä trendit muuttavat työelämää seuraavien neljän vuoden aikana. Vaikka meillä ei vielä ole kaikkia vastauksia, erilaisten mahdollisuuksien tutkiminen asiakkaidemme kanssa todellisen arvon löytämiseksi tulee varmasti olemaan mielenkiintoista.

Mikael Nurmi työskentelee Oriolassa digitalisaatiojohtajana. Tämä blogikirjoitus sai innoituksensa hänen pitämästään lääkealan digitalisaation trendejä käsitelleestä puheenvuorosta Oriolan asiakastilaisuudessa tammikuussa 2024.