Tuore tutkimus: Työikäisten diabetespotilaiden määrä kasvaa ja hoitotasapaino on keskimääräistä heikompi
Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin rekisteriaineistojen perusteella tyypin 2 diabetesta sairastavien suomalaisten hoidon tilaa ja hoitotasapainoa. Tutkimustulokset ovat merkittäviä: sairauden esiintyvyys kasvaa Suomessa voimakkaasti ja työikäisen väestön hoitotasapaino on muihin ikäryhmiin verrattuna keskimääräistä heikompi. Tämä on sekä kansanterveyden että sairastuneiden elämänlaadun kannalta huolestuttava trendi.
28.9.2023
Suomessa arvioidaan olevan yli 500 000 diabetesta sairastavaa.1 Erityisesti tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys aikuisväestössä lisääntyy Suomessa voimakkaasti kaikissa ikäryhmissä, myös työikäisen väestön joukossa. Tulokset selviävät lääkeyritys Novo Nordiskin ja Oriolan yhteistyössä tekemästä tuoreesta tutkimuksesta, joka tarkasteli tyypin 2 diabeteksen esiintyvyyttä, potilaiden hoitotasapainoa sekä lääkehoitoa vuosina 2014–2019.2
Potilaiden määrän kasvun ohella merkittävä tulos on työikäisen väestön heikkenevä hoitotasapaino, joka näkyy jatkuvan läpi tutkimusjakson. Hoitotasapainon keskeinen mittari on pitkäaikainen verensokeri. Tutkimusjaksolla kolmannes työikäisestä väestöstä ei saavuttanut hyvää pitkäaikaisen sokerin tasoa.
Hoidon varhainen tehostaminen voi kääntää kurssia
Heikko hoitotasapaino yhä nuoremmissa ikäluokissa on sekä yksilöiden että kansanterveyden kannalta erittäin huolestuttava trendi. Pidemmällä aikavälillä huono hoitotasapaino johtaa diabeteksen liitännäissairauksien ilmaantuvuuden lisääntymiseen myös nuoremmilla potilailla. Tämä heikentää yksilön työkykyä ja elämänlaatua sekä rasittaa terveydenhuoltoa, sillä valtaosa tyypin 2 hoidon kustannuksista syntyy ennaltaehkäistävissä olevien liitännäissairauksien hoidosta.
Tehostamalla hoitoa erityisesti taudin varhaisessa vaiheessa voitaisiin torjua heikkenevää hoitotasapainoa ja parantaa potilainen hyvinvointia. Hoidon tehostamisen tarpeen havaitseminen vaatii kuitenkin sairauden säännöllistä seurantaa. Tutkimuksen perusteella seurannassa on puutteita, erityisesti diabetekseen liittyvän munuaistaudin osalta.
Rekisteritutkimukset tukevat tietoon perustuvaa päätöksentekoa terveydenhuollossa
Oriola vastasi tutkimuksen koordinoinnista sekä rekisteriaineiston keruusta ja analysoinnista. Tietoaineiston keruussa hyödynnettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hoitoilmoitusrekisteriä, Kelan lääkekorvausrekisteriä ja Reseptikeskuksen lääkerekisteriä sekä sairaanhoitopiirien tietoaltaita.
”Tosielämän tiedon (Real World Data) hyödyntäminen tutkimuskäytössä tukee tietoon perustuvaa päätöksentekoa terveydenhuollossa. Vastaavien rekisteritutkimusten avulla voidaan muun muassa tarkastella hoidon vaikuttavuutta ja tuottaa vertailevaa tietoa eri hoitovaihtoehdoista. Pohjoismaissa on hyvät edellytykset tutkimusten toteuttamiseen, sillä meillä on varsin samankaltainen lainsäädäntö sekä mahdollisuus sähköiseen tiedonkeruuseen ja maanlaajuisten kohorttien muodostamiseen”, sanoo Timo Purmonen, Oriolan Data-Driven Business and Market Access -palvelujen johtaja.
Lähteet
1 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus 18.5.2020. www.kaypahoito.fi
2 Vessari H, ym. Alle 60-vuotiaiden tyypin 2 diabeteksen hoitotasapaino on keskimääräistä huonompi – rekisteritutkimus vuosilta 2014–2019, Suom Lääkäril 2023; 78 : e36277 www.laakarilehti.fi/e36277 (Julkaistu 21.9.2023).
